logo

Arkisto

Sivu 1 / 3  > >>

5.10.2017

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Laukaan toimipaikan toimintojen siirtyessä Haapastensyrjään Lopelle, aloitetaan samalla mikrolisättyjen valiotaimien ja osaamisen siirto Kinnalan Taimistolle (ent. Saarioisten Taimistot). Tuotannon siirto aloitetaan mansikan mikrotaimilla, myöhemmin lisäykseen Kinnalan Taimistolle tulevat myös Luonnonvarakeskuksen valikoiman tarhapensaspensasmustikat, puolukka, lakka, marjatuomipihlajat sekä atsaleat ja alppiruusut. Kuvassa yhteistyökuvioita ovat aloittelemassa tutkimusmestari Pirkko Pöyhönen (Luke), Kinnalan Taimiston astiataimi- ja mikrolisäystuotannon työnjohtaja Eija Lankinen sekä Kinnalan Taimiston mikrolisäyslaboratorion työntekijä Laura Keulas. Haapastensyrjässä Luke tuottaa jatkossakin esiperusemokasvit, jotka toimitetaan yhteistyösopimuksen mukaisesti Kinnalan Taimistolle.


26.9.2016


21.3.2016

Saarioisten Taimistot Oy Pälkäneeltä on Vuoden laatutuottaja

Saarioisten Taimistot Oy Pälkäneeltä on valittu taimitarhatuotannon Vuoden laatutuottajaksi. Kotimaiset Kasvikset ry nimeää taimitarha-alalta laatutuottajaksi kahden-kolmen vuoden välein yrityksen, jonka tuotteet ja toiminta täyttävät korkeimmat vaatimukset. Saarioisten Taimistot Oy myy astiataimensa pääosin puutarhamyymälöille, jotka arvostavat taimien laatua ja asiantuntevaa markkinointia. Taimitarhojen keskinäisessä kaupassa Saarioisten toimittamissa taimissa kiitetään erityisesti tarkkaa ja luotettavaa lajittelua.

Saarioisten Taimistot Oy on yksityisessä omistuksessa oleva taimitarha. Nykyiseen omistukseen tila siirtyi 1997, jolloin Kaisu Avotie ja Pekka Keveri ostivat tilan. Taimitarhaviljelyssä oleva alue on noin 45 hehtaaria. Tuotanto käsittää puuvartisen koriste- ja hyötykasvien viljelyn puutarhakauppaan ja suurkuluttajille. Noin puolet taimista kasvatetaan astiataimena ja puolet paljasjuurisina taimina.

Tieto tukee markkinointia tukkuasiakkaille
Saarioisten Taimistot aloitti taimikasvatuksen vuonna 1947 Sahalahdella. Tänä päivänä tuotannossa ovat aitataimet, koristepensaat, pensasruusut, marjapensaat, köynnökset sekä myymäläkokoiset hedelmä- ja lehtipuut. Sijaintipaikka on vuosien saatossa vaihtunut ja nyt toimitaan Pälkäneellä. Yli 90 prosenttia taimitarhan myymistä taimista on omaa tuotantoa. Taimet myydään tukkumyyntinä puutarhamyymälöille. Näillä vaativilla markkinoilla yritys menestyy kasvattamalla laatutaimia, jotka menestyvät varmasti Suomen oloissa.

Kotimaisuus korostuu selvästi myös aktiivisessa markkinoinnissa ja asiantuntevasti laaditussa myynnin tukimateriaalissa. Markkinointimateriaalina on tullut tutuksi asiakkaille suunnattu suosittu kuvallinen kirja ”Vihreyttämisen monet mahdollisuudet”, jossa kerrotaan mitä tuotteita on tarjolla ja minkä kokoisina niitä myydään. Samoin kauppiaille suunnattu ”Harviala -Taimimyyjän ABC” -vihkonen on ollut pidetty.

Tuotekehittelyssä pinnalla valmiit tuotteet
-Uusia tuulia käydään vilkaisemassa maailmalla säännöllisesti ja oma mietintämyssy on ahkerassa käytössä, kun mietitään uusia mahdollisuuksia erilaisille tuotteille ja tuoteryhmille. Näitä ovat esimerkiksi ”Heti Valmis Aita” -elementti tai Solitaire-pensaat, joita on ollut myynnissä joitakin vuosia. Nämä vastaavat valmiimpien tuotteiden kysyntään, ja niillä saadaan näyttävyyttä heti pihaan tai ulkona olevaan edustustilaan, kertoo toimitusjohtaja Kaisu Avotie taimiston tuotekehityksestä ja korostaa samalla, että kaikessa tuotannossa panostetaan taimen laatuun, toimitusnopeuteen ja -varmuuteen.

Saarioisten Taimistot -konserniin kuuluu Saarioisten Taimistot Oy sekä tytäryhtiö Harviala Oy. Astiassa kasvatettavien puutarhakaupan tuotteiden lisäksi kasvatetaan avomaalla paljasjuurisia pensaita suurkulutukseen. Ne markkinoidaan Harvialan kautta.  Yritys on elvyttänyt HARVIALA-tuotemerkin, joka on vanha ja tunnettu laadukkaan taimen merkki. Se on nykyisin näyttävästi käytössä myös Saarioisten Taimistot Oy:n taimissa ja tuotemarkkinoinnissa. Rinnalleen se on saanut Vihreä peukalo-merkin, joka kertoo siitä kuinka kauan kyseinen merkkiä kantava taimikanta on ollut Saarioisten Taimistolla tuotannossa. Vanhimmille kertyy ikää jo yli 50 vuotta. Se että usealla kasvilla on kunnioitettavia vuosilukuja takanaan, kertoo hyvistä taimikannosta ja pitkäjänteisestä työstä kotimaisen taimituotannon eteen.

 

Kuva: Kaisu Avotie otti vastaan Saarioisten Taimistot Oy:lle myönnetyn Kotimaiset Kasvikset ry:n Vuoden laatutuottajan tunnukset.

laatutuottaja2016.JPG

8.3.2016
Kotipuutarha-lehti aloittaa puutarhaharrastajille suunnatun puhelinneuvonnan. Neuvontapuhelin vastaa kuluttajien kysymyksiin ajalla 7.3.-22.6. ma, ti ja ke klo 15-18. Puhelun hinta on 1,00 € (aloitusmaksu) +1,98 €/min. 
 

2.1.2013

Paras aika suojata jäniksien ja myyrien ruokavalioon kuuluvat kasvit oli ennen lumien tuloa. Jyrsijöiden tuhoilta voidaan suojautua vielä talvellakin, jos nämä työt jäivät syksyllä tekemättä. Lauhoina päivinä lumen tiivistäminen voi pelastaa paljon istutuksia.

Myyrät ja jänikset aiheuttavat suurimmat tuhot kotipuutarhoissa ja niiltä suojautuminen on otettava jokavuotiseksi rutiiniksi. Peltomyyrä kaluaa puiden ja pensaiden rungot lumen alta. Helpoimmin käytettävät rungonsuojukset ovat muovisia spiraaleja sekä muovisia tai metallisia verkkoja. Talven kuluessa kannattaa tarkistaa, että rungonsuojus yltää hangen yläpuolelle. Jos suojuksen korkeus ei riitä, lisätään talvella jatkeeksi toinen tai tallataan lumi puun ympäriltä.  Hyvä suojaus myyriä ja jäniksiä vastaan ei auta, jos ne yltävät paksun hangen päältä nakertamaan puuta suojien yläpuolelta.

Rungonsuojuksia ei voi käyttää suojaamaan aivan jokaista pihan kasvia. Silloin myyrätuhoja voidaan vähentää tiivistämällä hanki suojalumen aikaan. Jäätynyt tiivis lumi estää peltomyyrien liikkumisen lumen suojassa. Tiivistämisen voi tehdä tallaamalla, suksilla, mönkijällä tai moottorikelkalla aivan pinta-aloista riippuen.
Jänikset ja rusakot nauttivat puutarhan antimista
Jänikset ja rusakot tekevät suurta tuhoa nuorille hedelmäpuille ja yleensäkin lehtipuille. Nämä arat puut kannattaa suojata korkeilla metalliverkoilla.

Paksu lumipeite kattaa rusakoille ja jäniksille herkkupöydän. Paksun hangen ansiosta jyrsijät yltävät kaluamaan rungot ja versot suojaverkkojen yläpuolelta. Varsinkin rusakot voivat painaa keveitä verkkoja käpälillään alas. Sen vuoksi talven aikana pitää seurata jatkuvasti, että suojat yltävät riittävän korkealle. Tarvittaessa verkkojen ympäriltä hanki tampataan matalaksi tai lapioidaan pois.
Keväällä ei ole mitään kiirettä poistaa suojaverkkoja, sillä jänikset ja varsinkin rusakot syövät runkoja yllättävän pitkään. Vasta uusi tuore heinä houkuttelee ne pois puiden kimpusta.
Lisätietoja: Taimistoviljelijät ry, 09-5841 6550, 040-827 4833.


16.8.2012

Elokuun nimikkokasveiksi on valittu metsämänty ja nauhukset. Kotoinen metsämäntymme on kasvutavaltaan moni-ilmeinen ja sopeutunut erityisesti kuiville kasvupaikoille. Näin elokuussa sen koristeellisuutta korostaa uusi raikkaanvihreä vuosikasvu. Laajasta nauhusten suvusta löytyy näyttäviä suurikokoisia ja runsaasti kukkivia perennoja. Taimistoviljelijät ry on nimennyt kuukauden kasvit.
Kotoinen metsämäntymme, Pinus sylvestris, kasvaa tyypillisesti valoisilla ja kuivilla hiekka- ja moreenimailla. Sitä käytetään hyvin paljon myös viheralueilla ja uusilla rakennusalueilla, sillä se viihtyy mainiosti tavallisesti kuivilla täyttömailla. Metsämännyn koristearvo on paras koko maapallolle levinneestä laajasta mäntyjen suvusta. Männyn sietäisi kokea tuntuva arvonnousu myös koristepuuna ja suomalaisten tulisi nähdä yksittäiset puut metsästä.
Metsämännystä löytyy muutamia erikoismuotoja, jotka pienikokoisina sopivat nykypihoihinkin. Pilarimännylle tulee leveyttä vain parisen metriä, sillä sen oksat kasvavat rungon myötäisesti ylöspäin. Pallomännyt ovat metsämännyn kääpiömuotoja, jotka ovat hidaskasvuisia ja jäävät alle kaksimetrisiksi.  Niiden latvus on pallomainen.  Sen sijaan varsinaiset kääpiömännyt muistuttavat kasvutavaltaan metsämäntyä, mutta niiden mittakaava on yli kymmenen kertaa pienempi.

Pinus sylvestris fasticiata, pylväsmänty Pinus sylvestris globosa, pallomänty Pinus sylvestris, metsämänty

Suuret nauhukset kukkivat näyttävästi
Suurikokoiset ja lehtevät nauhukset , Ligularia, peittävät nopeasti kasvupaikkansa leveillä lehdillään. Ne viihtyvät parhaiten puolivarjossa, mutta paksussa ja vettä pidättävässä kasvualustassa ne kukoistavat myös aurinkoisella paikalla. Runsasravinteinen ja vähintään puoli metriä paksu multava kasvualusta on perusedellytys onnistuneille nauhusistutuksille. Nauhukset sopivat erinomaisesti massaistutuksiin, mutta kookkaina kasveina niitä voi käyttää jopa yksittäin tai aivan pieninä ryhminä tehostekasveina perennapenkeissä.
Eri nauhuslajien korkeus vaihtelee metristä jopa kahteen ja puoleen metriin. Niiden näyttävät kukinnot ulottuvat selvästi lehdistön yläpuolelle. Nauhukset jaetaan kukinnon muodon mukaan kolmeen ryhmään. Osalla on kapeat ja korkeat tähkämäiset kukinnot, toisilla on leveät huiskilot ja sitten on vielä näiden välimuotona kartiomaiset kukinnot.  Kaikki nauhukset kukkivat keltaisen tai oranssin eri sävyissä. Ne houkuttelevat puutarhaan näyttäviä perhosia.
Tähkäkukintoisista lapinnauhus, Ligularia ’Hietala’ aloittaa kukintansa aikaisin ja se sietää hyvin erilaisia kasvuolosuhteita. Aikaisin kukkii myös valtikkanauhus, Ligularia prezewalskii, jonka lehdet ovat syvään liuskoittuneita. Nimensä mukaisesti sen kukinto on erittäin pitkä ja kapea. Huiskilokukintoisista nauhuksista kallionauhus, Ligularia dentata, on yleisimpiä. Se kasvaa hiukan yli metrin korkuiseksi ja lehdet ovat pyöreähköjä. Siitä on saatavilla myös punalehtisiä muotoja. Nikonnauhus, Ligularia x palmatiloba on erityisen terve ja koristeellinen. Sillä on oranssit kukinnot ja liuskainen lehdistö.  Soihtunauhus, Ligularia x hessei, kukkii vielä myöhään syyskuussakin.

Ligularia "The Rocket"                                         Ligularia "Hessei"                                                               Ligularia palmatiloba


Lisätietoja: Taimistoviljelijät ry, 040-827 4833, taimistoviljelijat@puutarhaliitto.fi


4.6.2012


Kesäkuun nimikkokasveiksi on valittu morsionruusu ja kesäpikkusydämet. Jokaista puutarhuria ilahduttavat erityisesti niiden kauniit kukat. Taimistoviljelijät ry nimeää kuukauden kasvit.
Morsionruususta täydennystä ruusuryhmiin

Morsionruusu, Rosa Pimpinellifolia-ryhmän Juhannusmorsian-lajike, muistuttaa juhannusruusua. Se kukkii samaan aikaan, mutta tuoksuvat kukat ovat hennon vaaleanpunaiset. Juhannusmorsian-lajike on pystykasvuinen, runsaasti haarova pensas. Syyskesällä pensasta koristavat tummat, ruskeanpunaiset kiulukat. Pensas viihtyy parhaiten aurinkoisella paikalla ravinteikkaassa maassa ja on edukseen sekä pensasryhmissä että aidanteissa. Morsionruusu sopii erinomaisesti yhdisteltäväksi perinteisen kerrottukukkaisen juhannusruusun kanssa, sillä ne ovat kasvutavaltaan samanlaisia ja kukkien värit korostavat miellyttävästi toisiaan.
Morsionruusu 'Juhannusmorsian' on kapeahko, pystykasvuinen, runsaasti haarova pensas. Se kasvaa noin 1,5 metriä korkeaksi. Versot ovat piikkiset ja ruskeat. Tummanvihreät lehdet koostuvat 7-9 lehdykästä. Kesäkuun lopulla avautuvat kukat ovat puolikerrannaiset ja niiden hennon vaaleanpunainen väri haalistuu kukkien vanhetessa. Pensaassa on samanaikaisesti erivärisiä kukkia tummemmista nupuista lähes valkoisiin vanheneviin kukkiin. Täysin auennut teriö on muodoltaan laakea, halkaisijaltaan 5-6,5 cm.

Morsionruusu viihtyy muiden pimpinellaruusujen tavoin parhaiten aurinkoisella paikalla, syvämultaisessa ja ravinteikkaassa maassa. Pensas ränsistyy vanhetessaan, joten sitä on syytä nuorentaa vanhimpia oksia poistamalla. Se on hyvin talvenkestävä ja menestyy vielä VII-vyöhykkeelläkin. Muiden juhannusruusujen tavoin morsionruusu tekee runsaasti juuriversoja.

Pikkusydämet kukkivat runsaasti
Kesäpikkusydän, Dicentra formosa, kukkii lähes koko kesän toukokuusta syyskuuhun. Se viihtyy parhaiten puolivarjoisissa perennaryhmissä ja sitä voidaan mainiosti käyttää reunus- ja peittokasvina. Matala 20-30 –senttinen kasvusto sopii yhdisteltäväksi korkeampien perennojen kanssa.
Pikkusydämistä, Dicentra formosa, meillä viljellään yleisimmin purppurapikkusydämen Luxuriant-lajiketta. Se on kesäpikkusydäntä suurempi ja kasvultaan voimakkaampi. Sen ruusunpunaiset kukat yltävät  30-40 sentin korkeuteen. Lisäksi perennapenkkiin sopii tyylikäs valkoinen Alba-lajike.
Pikkusydämet istutetaan 30-40 senttiä syvään hyvään hikevään multaan, jolloin ne kestävät mahdollisimman hyvin kuivuutta. Muutoin pikkusydämet ovat helppohoitoisia ja kestäviä.

Lisätietoja: Taimistoviljelijät ry, 040-827 4833, taimistoviljelijat@puutarhaliitto.fi


1.6.2012

Lauantaina 9.6.2012 klo 10-15 järjestetään Espoon Marketanpuistossa Puutarhamarkkinat. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Markkinat järjestää puistoa ylläpitävä Marketanpuiston ystävät ry, alueella toimiva Axxell, Överby oppilaitos sekä Svenska Trädgårdsförbund rf jäsenjärjestöineen.

Markkinoilta voit hankkia taimia ja puutarhatarvikkeita, kysellä neuvoja ja ideoita puutarhansuunnitteluun ja kasvien käyttöön, sekä ostaa arpoja ja pientä hyvää syötävää. Markkinoilla näet myös työnäytöksiä ja tapaat puisto-osastojen yrittäjiä. Markkinapäivänä lapset voivat maksua vastaan ratsastaa alueella islanninhevosilla tai nauttia pomppulinnasta. Molemmat näistä toteutuvat säävarauksella.

Tarjolla taimia, puutarhatarvikkeita ja elämyksiä

Tapahtuman kauppiailta voit ostaa kesäkukkia, yrttejä ja monivuotisia taimia puutarhaasi tai vierailla puiston pysyvillä osastoilla perehtymässä esiteltäviin tuotteisiin kuten huvimajoihin ja kivituotteisiin sekä alan palveluihin.

Marketanpuisto tutuksi

Marketanpuisto on Suomen ensimmäinen ja suurin näyttelypuisto. Seitsemän hehtaarin alueella on pysyvästi esillä lähes sadan yrityksen ja yhteisön piha- ja puutarhatuotteita sekä valmiita toteutuksia. Marketanpuisto sijaitsee Espoossa Kehä III:n vieressä Röylän liittymän kohdalla. Puiston osoite on Pehtorinkuja 3, 02940 Espoo. Ajo-ohjeet ja liikenneyhteydet löytyvät puiston nettisivuilta www.marketanpuisto.fi <http://www.marketanpuisto.fi/
Bussiyhteydet:  numero 315 Elielinaukiolta, numerot 21 tai 29 Leppävaarasta ja bussi numero 82 Espoon keskuksesta


Lisätietoja:
Annikki Oikkonen, Marketanpuiston ystävät ry, p 050 358 8762, annikki.oikkonen@puutarhaliitto.fi<mailto:annikki.oikkonen@puutarhaliitto.fi>
Nina Sevelius, Axxell,Överby,  p 044 739 7658, nina.sevelius@axxell.fi <mailto:nina.sevelius@axxell.fi>
Nina Holmlund, Svenska Trädgårdförbund, p 0400 800 644, nina.holmlund@tradgard.fi <mailto:nina.holmlund@tradgard.fi>


26.4.2012

Toukokuun nimikkokasvit  atsaleat ja vuokot tuovat aikaisella kukinnallaan todellisen väriloiston pihaan. Ne sopivat istutettaviksi pieniksi väriläiskiksi ja myös näyttäviksi laajoiksi ryhmiksi. Taimistoviljelijät ry nimeää kuukauden kasvit.

Atsalea kukkii ennen lehtien puhkeamista
Aikaisimmat atsaleat aloittavat kukintansa toukokuun puolivälissä ja hitaimpienkin lajikkeiden kukat avautuvat jo kesäkuun alussa.  Atsaleat kuuluvut samaan sukuun alppiruusujen kanssa, mutta ne poikkeavat kasvupaikkavaatimuksiltaan varjoa vaativista sukulaisistaan. Lehdettöminä talvehtivat atsaleat eivät ole alttiita kevään ahavalle ja ne voidaankin istuttaa pihan aurinkoisimmalle paikalle katseenvangitsijoiksi.

Atsalean hennot juuret eivät jaksa työntyä tiiviiseen maahan, joten kasvualusta sekoitetaan kevyeksi hiekan, turpeen ja kompostin avulla. Maata kalkitaan vain niukasti, mutta sen sijaan lannoitteita ja vettä annetaan reilusti.


Lajikkeita löytyy


Useimmat atsaleat menestyvät vain Etelä-Suomessa, mutta nykyään taimivalikoimissa on Keski-Suomessakin vielä IV-vyöhykkeellä pärjääviä lajikkeita. Kevätatsalea, Rhododendron x fraseri, on Suomessa kestävin atsalea. Se on kasvutavaltaan tiheään haaroittuva. Pensas peittyy joka vuosi tuoksuviin punaviolettehin kukkiin. Kanadanatsalea, Rhododendron canadense, on toinen kestävä atsaleamme. Tämän pyöreähkön pensaan parhaat lajikkeet menestyvät jopa V-vyöhykkeellä. Kukat ovat vaaleanvioletteja. Kotimaisia lajikkeita on jalostettu gentinatsaleasta, Rhododendron Ghent-ryhmä. Punaoransseja kukkia voi ihailla vielä III-vyöhykkeelläkin. Keltainen Kullannuppu-lajike on kokeilemisen arvoinen.
Runsaan metrin korkuisiksi kasvavat revontuliatsaleat, Rhododendron Lights-ryhmä, on mielenkiintoinen tuttavuus. Ne ovat kotoisin Yhdysvalloista Minnesotasta, missä ne kestävät jopa 40 asteen pakkasia. Meillä niitä suositellaan vielä III-vyöhykkeelle.

 

Vuokoista kesä alkaa


Kotoisten valko- ja keltavuokon lisäksi pihaan voi istuttaa kesän airueiksi muitakin saman suvun edustajia.  Valkovuokkoa muistuttava, mutta huomattavasti kookkaampi kanadanvuokko, Anemonidium canadense, kukkii kotoisia sukulaisiaan myöhemmin, mutta sen lehdet pysyvät näyttävinä koko kesän.  Arovuokko, Anemone sylvestris, leviää voimakkaasti rönsyjensä avulla. Sen valkoiset kukat nuokkuvat kauniisti pystyjen varsien päissä.

Vuokot viihtyvät kosteahkossa ja runsashumuksisessa maassa.  Kevyt varjo pidentää kukinta-aikaa. Vuokot ovat hyvin helppohoitoisia ja talvenkestäviä. Ne sopivat erinomaisesti suurempien kasvien aluskasveiksi, esimerkiksi atsaleoille.  Kasveja tällä tavoin yhdistelemällä heikennetään huomattavasti rikkaruohojen elinmahdollisuuksia.

Lisätietoja: Taimistoviljelijät ry, 040-827 4833, taimistoviljelijat@puutarhaliitto.fi


23.4.2012

Pälkäneellä aloitti kevään korvalla myyntihenkilönä Satu Laurell. Hän on Lepaalta valmistunut hortonomi ja aikeisemman työrupeamansa tehnyt K-Raudan ja Terran taimikaupassa.


Evästeet