logo

Lehtipuut

Lehtipuissa valikoima on laaja pienistä kukkivista puista suuriin katu ja puistopuihin. Käyttökohteitakin on useita, niinpä joka tarpeeseen löytyy vaihtoehto.

Sirkkalehti
 
1600 ACER PLATANOIDES metsävaahtera

Nopeakasvuinen iso puu, jolla on komea syysväri ja isot lehdet. Varhain keväällä puhkeavat kukinnot ovat vihreänkeltaiset, hunajalle tuoksuvat. Siivelliset kuivat lohkohedelmät. Isot 3–5-halkoiset lehdet avautuvat toukokuussa kukinnan alettua. Ruska-asusta tulee heleän keltainen tai oranssinpunainen sateisenakin syksynä. Epäsäännöllinen paalujuuri haarautuu usein jo lähellä puun tyveä useaksi sivujuureksi.

Laji kasvaa erityisen nopeasti 40 vuoden ikään asti ja siitä tulee melko pitkäikäinen, keskimäärin 120-vuotias. Leveä latvus varjostaa ja suojaa melulta tehokkaasti. Käyttöä katupuuna rajoittavat arkuus tiesuolalle sekä nuorten vaahteroiden herkästi vioittuva runko. Laji on nuorena arka keväthalloille, minkä takia puusta tulee usein monilatvainen. Se kestää tuulta ja ilmansaasteita kohtalaisen hyvin eikä puulla ole vakavia kasvintuhoojia.

Metsävaahtera on puolivarjopuu, mutta jo  noin 40-vuotiaat puut tarvitsevat kohtalaisen paljon valoa. Laji on vaatimaton kasvualustan suhteen. Runsaan mahlavuodon takia vaahterat leikataan mieluiten elokuussa, jolloin poistetaan liian jyrkässä kulmassa kasvavia oksia.

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin, kujanteisiin isoille pihoille ja puistoihin, katualueille.

I–IV(V) 10–20 m A–Pv(V) Tuo Ra+++ Sa-

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 150–200 cm.

product
 
1599 ACER PLATANOIDES 'FAASSEN'S BLACK' hurmevaahtera

Lehdet ovat tumman purppuranpunaiset koko kesän. Myös kukinto on punainen lukuun ottamatta keltaisia terälehtiä. Puu jää hieman matalammaksi kuin tyypillinen metsävaahtera.

Käyttö: värikäs katseenvangitsija yksittäin, ryhminä, kujanteissa isoilla pihoilla ja puistoissa.

I–III 10–15 m A–Pv Tuo Ra+++ Sa-

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 150–200–250 cm.

product
 
2153 ACER TATARICUM SUBSP. GINNALA mongolianvaahtera

Yleensä pensasmaisesta mongolianvaahterasta kasvatettu yksirunkoinen pikkupuu. 

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin pienillekin pihoille, puistoihin, katualueille.

I–VI 4 m A–Pv Tuo Ra+++

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 125–150 cm, 150–200 cm, paakku rym 4–6.

product
Sirkkalehti
 
1598 AESCULUS HIPPOCASTANUM balkaninhevoskastanja

Komeasti kesäkuussa kukkiva leveälatvainen puu. Kukinnot ovat 20–30 cm korkeat. Suuret lehdet varjostavat tehokkaasti. Lajin suolankestävyys on hyvä ja ilmansaasteiden kestävyys kohtalainen eikä sillä ole kasvintuhoojia. Oksat kestävät tuulta kohtalaisesti. Nuorena melko talvenarka puu suosii syvämultaista, tuoretta ja runsaasti kalkittua maata. Sitä ei suositella katualueille, sillä kuori vioittuu helposti eikä puu siedä voimakasta leikkausta. Lisäksi syksyllä varisevat isot hedelmät haittaavat liikennettä.

Hevoskastanjasta tulee keskimäärin 80 vuotta vanha kaupunkipuistoissa. Se kehittyy nuorena melko nopeasti, mutta myöhemmin hitaasti. Syvä juuristo ei haittaa nurmikon kasvua rungon ympärillä.

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin, kujanteisiin isoille pihoille ja puistoihin.

I–II(III) 7–15 m A Tuo Ra+++ Hu+

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 125–150 cm, 150–200 cm, paakku rym 4–6.

product
Sirkkalehti
 
1780 ALNUS GLUTINOSA F. PYRAMIDALIS pilaritervaleppä

Pilarimainen tervalepän muunnos, jonka jäykät oksat kasvavat lähes suoraan ylöspäin. Latvuksesta tulee vain 2–4 m leveä leikkaamattakin.

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin, kujanteisiin pienille ja isoille pihoille ja puistoihin sekä katualueille.

I–IV(V) 10–15 m A–Pv Tuo–Mär Ra++

 

product
Sirkkalehti
 
2243 AMELANCHIER ALNIFOLIA marjatuomipihlaja

Marjatuomipihlajasta kasvatettu yksirunkoinen pikkupuu.
Muistuttaa paljon isotuomipihlajaa. Marja on makea ja hapoton, mustikkaa muistuttava. Yleensä keltainen syysväri.
Käyttö: katseenvangitsijana yksittäin tai ryhmissä sekä pienillä että isoilla pihoilla ja puistoissa.

IVI 3 m x 2 m APv KuiTuo Ra++

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 125-150, 150–200 cm.

product
Sirkkalehti
 
2139 AMELANCHIER SPICATA isotuomipihlaja

Isotuomipihlajasta kasvatettu yksirunkoinen pikkupuu.
Kestävin ja isoin tuomipihlajista. Lajia on istutettu Suomessa 1900-luvun alusta lähtien. Runsas valkoinen kukinta touko–kesäkuussa. Sinipunaiset marjat ovat syötäviä, myös lintujen herkkua. Syysväri oranssinpunainen.
Käyttö: katseenvangitsijana yksittäin tai ryhmissä sekä pienillä että isoilla pihoilla ja puistoissa.

I–VIII 4 m x 3 m A–Pv Kui–Tuo Ra++ Hk+

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 150–200 cm.

product
Sirkkalehti
 
2146 ARONIA 'VIKING' marja-aronia

Marja-aroniasta kasvatettu yksirunkoinen pikkupuu.

Käyttö: katseenvangitsijana yksittäin tai ryhmissä sekä pienillä että isoilla pihoilla ja puistoissa.

I–IV(V) 2–4 m A Kui–Tuo Ra++

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 125–150 cm, 150–200 cm.

product
Sirkkalehti
 
1602 BETULA PENDULA rauduskoivu

Monikäyttöinen peruspuulajimme on pioneeripuu, joka voi kasvaa pienissäkin maanrakosissa. Kasvualustan suhteen vaatimaton rauduskoivu sietää kuivuutta ja ajoittaista seisovaa vettä. Puu tarvitsee runsaasti valoa, jotta latvus pysyy kauniina. Sen alla on valoisaa, sillä latvus päästää runsaasti valoa lävitseen. Lehdistö sitoo tehokkaasti pölyä. Puu ei kestä maantäyttöä juuristoalueella eikä tiesuolaa. Se on nuorena melko tuulenkestävä, mutta vanhana se pudottelee paljon oksia. Ilmansaasteiden kestävyys on kohtalainen. Puu kasvaa nopeasti ja pituuskasvu hidastuu selvästi vasta 60 vuoden iässä ja laji elää keskimäärin noin 100-vuotiaaksi. Koivuja leikataan mahdollisimman vähän ja runsaan mahlavuodon takia vasta elokuussa. Leikkauksissa poistetaan lähinnä kuolleita oksia.

Latvus on melko kapea, ja oksat riippuvat vanhemmiten. Runko on valkokuorinen ja muhkuraton. Tiheä pinnanmyötäinen juuristo kilpailee tehokkaasti vedestä ja ravinteista, muttei siedä voimakasta maantäyttöä. Lehdistö on syysväriltään oranssinkeltainen. Vaatimaton kukinta alkaa toukokuussa lehtien puhjettua.

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin, kujanteisiin isoille pihoille, puistoihin ja metsiköihin.

I–VIII 15–25 m A Kui–Tuo Ra++

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 150–200 cm, rym 4–6,

product
Sirkkalehti
FinE  
1721 MAGNOLIA KOBUS 'VANHA ROUVA' japaninmagnolia 'Vanha Rouva'

Japaninmagnolia tuotiin Eurooppaan 1700-luvulla ja se saavutti suosiota talvenkestävyydellään ja aikaisella loisteliaalla kukinnallaan. Japaninmagnolia on menestynyt harvinaisena Etelä-Suomessa vuosikymmenten ajan. Yksilöiden ja alkuperien välillä on vaihtelua. Mustilan kartanon pihapiirissä kasvava japaninmagnolia selvinnyt kovimmista talvista ainakin 50 vuoden ajan ja se on saanut nimekseen ’Vanha Rouva’.
I–II,  3-6 m, (jopa 25 kotimaassaan) cm A,
 tuulensuojainen, Tuo Ra+++

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimena pikkupuu 125-150 cm.

product
Sirkkalehti
 
1597 BETULA PENDULA 'DALECARLICA' taalainkoivu

Liuskalehtinen rauduskoivun muoto. Parijakoisen lehden liuskat ovat pitkiä ja kapeita, laita harvaan sahalaitainen. Puu jää hieman pienemmäksi kuin tavallinen rauduskoivu.

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin, kujanteisiin isoille ja pienehköille pihoille sekä puistoihin.

I–VI 10–20 m A Kui–Tuo Ra++

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 150–200 cm.

product
 
1596 BETULA PENDULA 'YOUNGII' kyynelkoivu

 Hidaskasvuinen puu, jolla on hyvin leveä ja kupera latvus sekä riippuvat oksat. Lehtilapa on pieni, vain 1–2 sentin pituinen.

Käyttö: yksittäin tai muutaman puun ryhmiin pienehköille ja isoille pihoille sekä puistoihin.

I–V 2–3 m A Kui–Tuo Ra++

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 150–200 cm.

product
Sirkkalehti
 
1564 BETULA PUBESCENS F. RUBRA punakoivu

Tummanpunalehtinen punakoivu on hieskoivun muunnos, joka on löydetty Ylikiimingistä Oulun läheltä. Puu jää pienemmäksi kuin tavallinen vihreälehtinen hieskoivu.

Käyttö: huomiokasvina yksittäin tai muutaman puun ryhminä pienehköilläkin pihoilla ja puistoissa.

I–VII 10 m A–Pv Tuo–Mär Ra++

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 125–150, 150–200 cm.

product
Sirkkalehti
 
1595 CARAGANA ARBORESCENS 'LORBERGII' sulkahernepensas

Siperianhernepensaan lajike, jolla on rihmamaisen kapealiuskaiset lehdet. Oksat ovat pystyt. Vaaleahkonkeltaiset kukat avautuvat kesäkuun puolivälissä. Lajike on vartettu siperianhernepensaan rungolle.

Latvuksesta tulee leveä, ja se nuorennetaan poistamalla vanhimpia versoja. Mahdolliset perusrungosta kasvavat villiversot ja juurivesat poistetaan. Hernepensaat sietävät hyvin auringon paahdetta ja kuivuutta. Ne menestyvät kohtalaisen niukkaravinteisessa maassa, sillä ne sitovat itse typpeä.

Käyttö: yksittäin tai muutaman puun ryhminä pienehköilläkin pihoilla ja puistoissa.

I–VI 2–4 m A–Pv Kui–Tuo Ra++

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi, runko 100–120 cm

product
 
1594 CARAGANA ARBORESCENS 'PENDULA' riippahernepensas

Riippaoksainen siperianhernepensaan lajike. Pariliuskaiset lehdet ja keltaiset perhomaiset, kesäkuun puolivälissä puhkeavat kukat ovat samanlaiset kuin siperianhernepensaalla, jonka runkoon ’Pendulan’ jalo-oksat on vartettu. Hoito, kasvupaikka ja käyttö kuten em. sulkahernepensaalla.

I–VI(VII) 2–4 m A–Pv Kui–Tuo Ra++

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi, rungot 120 cm ja 150–180 cm, 150–175.

product
 
1593 CARAGANA ARBORESCENS 'WALKER' walkerinhernepensas

Riippaoksainen; rihmamaisen kapealiuskaiset lehdet ovat samanlaiset kuin sulkahernepensaalla. Vartettu siperianhernepensaan runkoon. Hoito, kasvupaikka ja käyttö kuten em. sulkahernepensaalla.

I–VI 2–4 m A–Pv Kui–Tuo Ra++

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi, runko 100–120 cm

product
Sirkkalehti
 
1205 CRATAEGUS X MEDIA 'PAUL'S SCARLET' ruusuorapihlaja

Punaiset kerrannaiskukat avautuvat kesäkuun loppupuolella. Kukinta kestää 2–4 viikkoa. Lehdet ovat koristeellisen parihalkoiset. Lajike on vartettu aitaorapihlajan (Crataegus grayana) perusrunkoon. Ruusuorapihlajan muodostama latvus nuorennetaan tarvittaessa karsimalla vanhimpia oksia. Perusrungosta poistetaan villiversot ja juurivesat.

Käyttö: yksittäin tai muutaman puun ryhminä pienehköilläkin pihoilla ja puistoissa.

I–II 3–4 m A Kui–Tuo Ra+++

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 150–200 cm.

product
Sirkkalehti
 
1206 CRATAEGUS X MORDENENSIS 'TOBA' helmiorapihlaja

’Toba’ muistuttaa em. ruusuorapihlajaa, mutta kerrannaiset kukat ovat aluksi valkoiset, vanhetessaan vaaleanpunaiset. Lajike on talvenkestävämpi kuin ’Paul’s Scarlet’ ja se on vartettu aitaorapihlajan perusrunkoon. Helmiorapihlajan muodostama latvus nuorennetaan tarvittaessa karsimalla vanhimpia oksia. Perusrungosta poistetaan villiversot ja juurivesat.

Käyttö: yksittäin tai muutaman puun ryhminä pienehköilläkin pihoilla ja puistoissa.

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 150–200 cm.

product
Sirkkalehti
 
1609 POPULUS TREMULA 'ERECTA' pylväshaapa

Pilarimainen pylväshaapa mahtuu jopa kapeille katualueille ja sietää hyvin kaupunki-ilmastoa. Se elää keskimäärin 50-vuotiaaksi. Vaikka oksat kasvavat vaaleanharmaasta rungosta jyrkästi ylöspäin, ne kestävät hyvin lumikuormia ja puuta tarvitsee leikata hyvin harvoin.  Taimi on omajuurinen ja kasvattaa juurivesoja.

Käyttö: kujanteena, yksittäin tai muutaman puun ryhminä pienehköilläkin pihoilla ja puistoissa sekä tie- ja katualueilla.

I–VI 10–17 m A Tuo Ra+++

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 150–200 cm.

product
Sirkkalehti
 
1560 PRUNUS MAACKII tuohituomi

Tuohimainen runko kiiltää kuparin tavoin ja lehdistön syysväri on kauniin vaaleankeltainen. Kellanvalkoiset terttukukinnot puhkeavat siroille oksille toukokuun lopussa. Laji ei houkuta tuomenkehrääjäkoita. Se on nopeasti kasvava pioneeripuu, jonka haarat ovat nuorena pystyjä, siirottavia tai riippuvia. Aluksi kartiomainen latvus levenee vanhana. Rungot tulevat mutkaisiksi ja vanhan puun runkojen haarat kaatuvat sivuille. Laji elää keskimäärin 60 vuotta. Se ei yleensä muodosta juurivesoja.

Käyttö: yksittäin tai muutaman puun ryhminä pienehköilläkin pihoilla ja puistoissa.

I–VI 5–10 m A–Pv Tuo–Mär Ra+++ Sa+

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 150–200 cm.

product
Sirkkalehti
 
1592 PRUNUS PADUS 'COLORATA' purppuratuomi

Koko kesän punertavalehtinen tuomen lajike ei houkuttele tuomenkehrääjäkoita. Lehdet ovat punaisimmat alkukesällä. Vaaleanpunaiset kukkatertut tuoksuvat vahvasti.

Käyttö: yksittäin tai muutaman puun ryhminä pienehköilläkin pihoilla ja puistoissa.

I–VI 5–10 m A–Pv Tuo–Mär Ra++ Sa+ Hu+

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 150–200 cm.

product
Sirkkalehti
 
1566 PRUNUS PENSYLVANICA pilvikirsikka

Etelä-Lapissa saakka menestyvän puun nimi kuvaa runsasta valkoista kukintaa touko–kesäkuun vaihteessa. Kukinto on 4–8 kukan sarja. Lehdet puhkeavat varhain keväällä ja muuttuvat aikaisin syksyllä yleensä upean punaisiksi. Terve ja nuorena hyvin nopeakasvuinen pioneeripuu elää 60-vuotiaaksi. Haarat ovat pystyt tai siirottavat ja ohuet tummat oksat riippuvat kärjistään. Kapea, ilmava latvus ja kuparinpunainen kiiltävä runko. Jonkin verran juurivesoja.

Käyttö: yksittäin tai muutaman puun ryhminä pienehköilläkin pihoilla ja puistoissa.

I–VI 5–10 m A–Pv Tuo Ra++ Hk+

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 150–200 cm.

product
Sirkkalehti
 
1591 PRUNUS SARGENTII rusokirsikka

Vaaleanpunaiset kukat puhkeavat toukokuussa lehdettömille oksille. Kukinta on lyhytaikainen mutta hyvin näkyvä. Samanaikaisesti siroille oksille puhkeavat lehdet, jotka ovat aluksi aivan punaruskeat, syksyllä kirkkaanpunaiset. Runko on kiiltävä ja tumman punaruskea. Hillittykasvuinen puu tarvitsee lämpimän kasvupaikan.

Käyttö: yksittäin tai muutaman puun ryhminä pienehköilläkin pihoilla ja puistoissa.

I–II(III) 5 m A Tuo Ra+++ Ca+

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 150–200 cm.

product
 
1590 PRUNUS TRILOBA ruusumanteli

Toukokuun lopulla kukkiva pensas, josta on tehty varttamalla yksirunkoinen pikkupuu. Teriö on kerrannainen ja puhtaan vaaleanpunainen; lehdet heleänvihreät. Kasvupaikan tulee olla hyvin lämmin. Perusrungosta ja juuristosta kasvavat versot poistetaan. Vanha latvus nuorennetaan harventamalla pois iäkkäimpiä, huonosti kukkivia oksia. Versot suojataan talveksi myyriltä, rusakoilta ja muilta jyrsijöiltä.

Käyttö: yksittäin tai muutaman puun ryhminä pienilläkin pihoilla ja puistoissa.

(I)             1,5–2 m A Tuo Ra+++

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi, runko 100–120 cm.

product
Sirkkalehti
 
1617 QUERCUS ROBUR metsätammi

Hyvin pitkäikäinen jalopuu, joka elää keskimäärin 250-vuotiaaksi. Lounais-Suomen lehdoissa luonnonvaraisena kasvava tammi on kauniin mutkaoksainen ja vahvarunkoinen. Vaikka leveä latvus läpäisee runsaasti valoa, se suojaa tehokkaasti melulta ja sitoo pölyä. Tuulen- ja suolankestävyys ovat erittäin hyvät ja haavat paranevat hyvin. Nuorena puu kärsii keväthalloista. Tammi on kasvupaikan suhteen jaloista lehtipuistamme vaatimattomin, sillä se sietää ajoittaista seisovaa vettä ja 1,5–2 metrin syvyyteen kasvava juuristo hakeutuu pohjaveteen ja tunkeutuu kovan savenkin läpi. Se menestyy parhaiten syvämultaisilla mailla; valon tarve lisääntyy iän myötä. Metsätammi kukkii toukokuun lopussa. Tiukasti oksiin kiinnittyvät lehdet puhkeavat melko myöhään keväällä. Syysväristä tulee ruskeankeltainen. Terhot ovat mm. pähkinähakkien ja oravien erinomainen ravinnonlähde.

Käyttö: yksittäin, kujanteena tai muutaman puun ryhminä isoilla pihoilla ja puistoissa.

I–III(IV) 15–20 m A Tuo Ra+++

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 150–200 cm ja rym 4–6.

product
Sirkkalehti
 
2119 SALIX ALBA VAR. SERICEA 'SIBIRICA' hopeasalava

Nopeakasvuinen, hopeisena hohtava laji on erityisen kaunis veden äärellä. Se kestää hyvin leikkausta, tiesuolaa ja ilmansaasteita, mutta pienimmät oksat varisevat herkästi kovassa tuulessa. Puusta tulee paksurunkoinen, leveä- ja pyöreälatvainen ja sen pitkät oksat riippuvat kärjistä. Lehdet ovat kiiltävän hopeakarvaiset, syysväriltään himmeän keltaiset. Hopeasalava suosii aurinkoista, syvämultaista ja kosteahkoa kasvupaikkaa.

Käyttö: yksittäin, kujanteena tai muutaman puun ryhminä veden äärellä, isoilla pihoilla ja puistoissa.

I–IV(V) 8–18 m A–Pv Tuo–Mär Ra++

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 150–200 cm.

product
 
1589 SALIX CAPREA 'KILMARNOCK' riipparaita

Riippaoksainen vartettu pikkupuu on em. raidan erikoismuoto. Vanhan yksilön latvusta voi nuorentaa leikkaamalla riippuvat versot lyhyiksi, mikä saa puun kukkimaan jälleen runsaasti.

Käyttö: yksittäin tai muutaman puun ryhminä pienilläkin pihoilla ja puistoissa.

I–II(III) 2 m A–Pv Tuo–Kos Ra++

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi, runko 120 c

product
Sirkkalehti
 
2120 SALIX FRAGILIS 'BULLATA' terijoensalava

Luonnostaan pallomainen tiheäoksainen latvus. Puu kasvaa nopeasti ja tarvitsee runsaasti valoa ja tilaa ympärilleen, sillä latvuksesta tulee hyvällä kasvupaikalla jopa 12–15 m leveä! Oksat ovat pitkiä ja pystyjä, kellanvihreitä–ruskeita. Lehdet ovat kiiltävän harmaanvihreät, pitkät ja kapeat. Puuta ei tarvitse yleensä leikata eikä muutoinkaan hoitaa, mutta se sietää hyvin leikkausta.

Käyttö: yksittäin, ryhmiin ja kujanteeksi isoille pihoille ja puistoihin, kosteahkoille ja tavallisille tuoreille maille.

I–V(VI) 3–10 m A Tuo–Kos Ra+++

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 150–200 cm.

product
Sirkkalehti
 
1601 SORBUS AUCUPARIA kotipihlaja

Puusta kehittyy joko yksirunkoinen tai monihaarainen. Haarat ovat melko vankkoja, jäykkiä ja ne kasvavat viistosti ylöspäin. Kasvu on nopeaa noin 20-vuotiaaksi asti, ja puu elää kaupunkioloissa 50–120 vuotta. Kermanvalkoiset tuoksuvat kukinnot avautuvat kesäkuussa. Lehdet puhkeavat suhteellisen varhain keväällä ja saavat syksyllä komean keltaisesta tummanpunaiseen vaihtelevan ruskavärin. Oksia koristavat pitkälle talveen oranssinpunaiset marjatertut, joista voi valmistaa hilloa ja mehua tai jättää linnuille.

Kotipihlaja menestyy koko Suomessa jopa tunturikoivua korkeammalla, mutta karuimmilla paikoilla siitä tulee pensasmainen. Se kasvaa yhtä hyvin kuivassa kuin ajoittain märässä maassa. Se kestää erinomaisesti tuulta sekä leikkausta ja uusiutuu helposti kanto- ja juurivesoista. Puu sietää melko hyvin maantäyttöä juuriston vähäisen hapentarpeen ansiosta. Se kestää myös ilman epäpuhtauksia melko hyvin, muttei kehuttavasti tiesuolaa.

Käyttö: yksittäin, ryhmiin ja kujanteeksi sekä pienille että isoille pihoille, puistoihin ja katualueille. Myös leikattava aita ja tuulensuoja.

I–VIII 4–12 m A–Pv Kui–Tuo Ra++

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 150–200 cm, rym 4–6.

product
Sirkkalehti
 
1586 SORBUS AUCUPARIA 'FASTIGIATA' pylväspihlaja

Kotimainen pihlajan pylväsmäinen muoto. Vähintään Oulun korkeudella saakka menestyvästä pylväspihlajasta tulee vain pari metriä leveä, tukevaoksainen pikkupuu. Muut ominaisuudet kuten kotipihlajalla.

Käyttö: yksittäin, ryhmiin ja kujanteeksi sekä pienille että isoille pihoille, puistoihin ja jopa kapeille katualueille, minne useimmat puut eivät mahdu.

I–V 4–12 m A–Pv Kui–Tuo Ra++

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 150–200 cm.

product
Sirkkalehti
 
1587 SORBUS AUCUPARIA 'PENDULA' riippapihlaja

Kotipihlajan rungolle vartettu riippuvaoksainen lajike, joka kukkii ja tuottaa marjoja yhtä paljon kuin tavallinen pystykasvuinen kotipihlaja. Oikein leikattuna puu muistuttaa sateenvarjoa. Leikkaustarve rajoittuu yleensä perusrungon villien versojen poistamiseen ja pitkien versojen typistämiseen.

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin sekä pienille että isoille pihoille ja puistoihin.

I–V 2–3 m A–Pv Kui–Tuo Ra++

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 180–200 cm.

product
Sirkkalehti
 
1578 SORBUS AUCUPARIA 'XANTHOCARPA' keltamarjapihlaja

Kotipihlajan keltamarjainen muunnos menestyy ainakin Oulun tienoilla V-vyöhykkeellä saakka. Se ei poikkea juurikaan ulkonäöltään leveälatvaisesta ja punamarjaisesta kotipihlajasta lukuun ottamatta kauniita oranssinkeltaisia marjoja.

Käyttö: yksittäin, ryhmiin, tuulensuojaksi ja kujanteeksi sekä pienille että isoille pihoille, puistoihin ja katualueille.

I–V 4–12 m A–Pv Kui–Tuo Ra++

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 150–200 cm, rym 4–6.

product
Sirkkalehti
 
1768 SORBUS 'DODONG' tuurenpihlaja

Reheväkasvuinen puu, joka kukkii näyttävästi ja hehkuu syksyllä tulenpunaisena. Kukinta alkaa kesäkuussa muutamaa päivää myöhemmin kuin kotipihlajalla. Valkoinen kukinto on erityisen suuri, samoin marjaterttu. Oranssinpunaiset marjat ovat aavistuksen verran pisaramaiset. Eksoottisen näköiset, kiiltävät lehdet vaikuttavat siroilta suuresta koostaan huolimatta, koska lehdykät ovat kapeat.

Käyttö: yksittäin, ryhmiin, tuulensuojaksi ja kujanteeksi sekä pienille että isoille pihoille, puistoihin ja katualueille.

I–IV 5–10 m A Tuo Ra++

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 150–200 cm, rym 4–6,

product
Sirkkalehti
 
3022 SORBUS KOEHNEANA helmipihlaja

Helmipihlajan valkoiset marjat erottuvat hyvin jo loppukesällä, mutta laji on kenties kauneimmillaan syksyllä lehtien muututtua viininpunaisiksi. Ohuet oksat nuokkuvat silloin marjaterttujen painosta. Erittäin kapeat lehdet koostuvat lukuisista pienistä lehdyköistä. Alkukesään ajoittuva kukinta jää melko vaatimattomaksi, sillä valkoinen kukinto on vain 4–8 senttiä leveä. Helmipihlaja on luonnostaan pensasmainen, mutta siitä kasvatetaan myös yksirunkoisia pikkupuita. Laji näyttää menestyvän suotuisilla paikoilla Oulun korkeudella saakka.

Käyttö: yksittäin, ryhmiin sekä pienille että isoille pihoille ja puistoihin.

I–IV(V) 3–4 m A Kui–Tuo Ra+++

product
Sirkkalehti
 
1561 SORBUS X THURINGIACA 'FASTIGIATA' kartiotaatanpihlaja

Kapeahkolatvainen puu, joka sopii katualueillekin, vaikka latvus levenee jonkin verran vanhempana. Tummanvihreä, alta harmaakarvainen lehti on liuskoittunut vain tyvestään 1–4 erilliseksi lehdykkäpariksi. Lehti on huomattavasti kapeampi kuin kotipihlajalla, mutta kukinto ja oranssinpunaiset marjat muistuttavat kotipihlajaa. Kartiotaatanpihlaja on nimetty nobelkirjailija Frans Eemil Sillanpään mukaan. Tämä saksanpihlajan kapealehtisen muodon ja kotipihlajan risteymä menestyy hyvillä kasvupaikoilla Tornionlaaksossa saakka.

Käyttö: yksittäin, ryhmiin, tuulensuojaksi ja kujanteeksi sekä pienille että isoille pihoille, puistoihin ja katualueille.

I–V 5–10 m A Kui–Tuo Ra++

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 150–200 cm.

product
Sirkkalehti
 
2176 SYRINGA RETICULATA likusterisyreeni

Kellanvalkokukkainen pensas, josta on kasvatettu yksirunkoinen pikkupuu.

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin sekä pienille että isoille pihoille ja puistoihin.

I–V 2,5–4 m A–Pv Tuo Ra+++

 

product
Sirkkalehti
 
2127 SYRINGA VULGARIS pihasyreeni

Siemenlisättyjen taimien kukan väri vaihtelee. Ks. lajikuvaus pensasosiosta.
Käyttö: yksittäin tai ryhmiin sekä pienille että isoille pihoille ja puistoihin.

I–V(VI) 2,5–4 m A–Pv Kui–Tuo Ra+++ Hu+

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 125–150 cm, 150–200

product
Sirkkalehti
 
2159 SYRINGA VULGARIS 'ALBA' pihasyreeni, valkoinen

Valkokukkainen pihasyreeni, josta on kasvatettu yksirunkoinen pikkupuu. Ks. sivukasvikuvaus pensasosiosta.

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin sekä pienille että isoille pihoille ja puistoihin.

I–V(VI) 2,5–4 m A–Pv Kui–Tuo Ra+++ Hu+

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 125–150 cm, 150–200 cm.

product
Sirkkalehti
 
2126 SYRINGA X HENRYI puistosyreeni

Vaihtelevan violettikukkainen syreeni, josta on kasvatettu yksirunkoinen pikkupuu. Puistosyreenejä kutsuttiin aiemmin unkarinsyreeneiksi, Syringa josikaea. Puistosyreenit ovat kuitenkin unkarin- ja villasyreenin risteymiä. Niiden tavallisesti tummanvioletti kukinto on leveämpi, ja lehdet ovat himmeämmät ja vaaleammat kuin unkarinsyreenillä.  Siemenlisättyjen taimien kukkien väri vaihtelee. Melko nopeakasvuiset puistosyreenit kukkivat kesä–heinäkuun vaihteessa vanhoilla versoilla.
 Käyttö: yksittäin tai ryhmiin sekä pienille että isoille pihoille ja puistoihin.

I–VII 2,5–4 m A–Pv Kui–Tuo Ra+++ Hu+

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 125–150 cm, 150-200 cm

product
Sirkkalehti
 
2362 SYRINGA X HENRYI 'JULIA' puistosyreeni

Punertavakukkainen puistosyreeni, josta on kasvatettu yksirunkoinen pikkupuu. 

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin sekä pienille että isoille pihoille ja puistoihin.

I–VII 2,5–4 m A–Pv Kui–Tuo Ra+++ Hu+

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 125–150 cm, 150–200 cm.

product
Sirkkalehti
 
2195 SYRINGA X HENRYI 'TAMMELAN KAUNOTAR' puistosyreeni

Valkokukkainen puistosyreeni, josta on kasvatettu yksirunkoinen pikkupuu. Kukinto on puhtaanvalkoinen, erittäin suuri ja pysty; nuppuisina kukat punertavat. Lajike on kotoisin Tammelasta.
Käyttö: yksittäin tai ryhmiin sekä pienille että isoille pihoille ja puistoihin.

I–VI(VII) 2,5–4 m A–Pv Kui–Tuo Ra+++ Hu+

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 125–150 cm, 150–200 cm, rym 4–6.

product
Sirkkalehti
FinE  
2292 SYRINGA X JOSIFLEXA 'VEERA' FINE kaarisyreeni

Liilanpunakukkainen kaarisyreeni, josta on kasvatettu yksirunkoinen pikkupuu.

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin sekä pienille että isoille pihoille ja puistoihin.

I–VI 2,5–4 m A–Pv Tuo Ra+++ Hu+

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 125–150 cm, 150–200 cm.

product
Sirkkalehti
 
1549 ULMUS GLABRA 'PENDULA' riippajalava

Vuorijalavan riippuvaoksainen muoto, joka muistuttaa oikein leikattuna sateenvarjoa. Se elää keskimäärin 80-vuotiaaksi puisto-oloissa.

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin sekä pienille että isoille pihoille ja puistoihin.

I–II 2–3 m A–Pv Tuo Ra+++ Ca+ Sa+

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi, runko 175–200 cm.

product
Sirkkalehti
FinE  
2161 VIBURNUM OPULUS 'ROSEUM' lumipalloheisi

Runsaasti kukkiva pensas, josta on kasvatettu yksirunkoinen pikkupuu. 

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin sekä pienille että isoille pihoille ja puistoihin.

I–IV 2–4 m A–Pv Tuo–Kos Ra+++

 

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi 125–150 cm.

product

Evästeet